Tee pihastasi vihreä keidas – Lataa maksuton Kestävän Puutarhanhoidon Opas!
Haluatko luoda kauniin ja kestävän puutarhan, joka kukoistaa vuodesta toiseen ja tukee luonnon monimuotoisuutta? Omakotitalon Kestävän Puutarhanhoidon Opas tarjoaa käytännön vinkkejä, joiden avulla opit suunnittelemaan ja hoitamaan pihaasi ympäristöystävällisesti. Opas kattaa kaiken maaperän kunnostuksesta vedenkäytön tehostamiseen ja luonnonmukaisiin kasvivalintoihin.
Nyt on aika tehdä omasta pihastasi ympäristöystävällinen keidas, jossa viihtyvät niin ihmiset, kasvit kuin eläimetkin. Lataa maksuton opas ja aloita matkasi kohti kestävää puutarhanhoitoa!
Omenapuun istuttaminen
Omenapuun istuttaminen onnistuu parhaiten huolellisen suunnittelun ja oikeiden istutustoimien avulla. Tässä on vaiheittainen ohje, miten omenapuu istutetaan siten, että se itää ja menestyy:
1. Valitse hyvä paikka
- Aurinkoinen paikka: Omenapuut tarvitsevat vähintään 6 tuntia suoraa auringonvaloa päivittäin.
- Hyvä maaperä: Maaperän tulisi olla hyvin vettä läpäisevää ja ravinteikasta. Vältä istuttamasta paikkaan, jossa vesi seisoo pitkään sateen jälkeen.
- Suoja tuulelta: Valitse paikka, joka on suojassa voimakkaalta tuulelta, esimerkiksi rakennusten tai muiden puiden läheisyydessä.
- Riittävä tila: Anna omenapuulle tarpeeksi tilaa kasvaa. Useimmat lajikkeet tarvitsevat 4–5 metriä tilaa joka suuntaan.
2. Valmistele maaperä
- Maaperän tarkistus: Jos maaperä on savista tai hyvin hiekkapitoista, paranna sitä lisäämällä kompostia tai multaa.
- PH-arvo: Omenapuut viihtyvät parhaiten maaperässä, jonka pH on 6,0–7,0. Voit tarvittaessa säätää pH:ta esimerkiksi kalkitsemalla maaperän.
3. Valitse oikea istutusaika
- Kevät tai syksy: Paras aika istuttaa omenapuu on varhain keväällä (ennen silmujen puhkeamista) tai syksyllä (sen jälkeen, kun lehdet ovat varisseet), jotta juurilla on aikaa juurtua ennen aktiivisen kasvukauden alkua.
4. Kaiva riittävän suuri istutuskuoppa
- Syvyys ja leveys: Kaiva kuoppa, joka on noin kaksi kertaa juuripaakun leveys ja saman verran syvempi, jotta juurilla on tilaa levitä.
- Kuopan pohja: Riko kuopan pohja, jotta juuret pääsevät kasvamaan syvälle. Vältä kuitenkin liian syvälle istuttamista – juurenniskan tulisi olla maan pinnan tasolla tai hieman sen yläpuolella.
5. Istuttaminen
- Aseta puu kuoppaan: Aseta omenapuu kuoppaan siten, että sen juuripaakku tai paljasjuurinen puu on suorassa ja juurenniska on oikealla korkeudella.
- Täytä kuoppa: Täytä kuoppa alkuperäisellä mullalla ja tiivistä varovasti, jotta juurien ympärille ei jää ilmataskuja.
- Kastele hyvin: Istutuksen jälkeen kastele puu runsaasti, jotta multa asettuu ja juuret saavat hyvän alun.
6. Tukeminen
- Tuki nuorelle puulle: Käytä tarvittaessa tukiseipäitä pitämään puu suorassa ja estämään tuulivauriot. Tuki voidaan poistaa, kun puu on vakiintunut.
7. Säännöllinen kastelu ja hoito
- Säännöllinen kastelu: Kastele omenapuuta säännöllisesti ensimmäisten viikkojen aikana istutuksen jälkeen, varsinkin jos maaperä kuivuu nopeasti. Vältä kuitenkin liikakastelua.
- Lannoitus: Omenapuu hyötyy keväällä annetusta lannoitteesta, kuten kompostista tai hitaasti liukenevasta hedelmäpuulannoitteesta.
- Rikkaruohot ja suojaus: Poista rikkaruohot puun juurelta ja levitä puun ympärille multakerros tai katetta kosteuden säilyttämiseksi ja rikkaruohojen torjumiseksi.
8. Leikkaus
- Muotoilu: Kevyt leikkaus istutuksen jälkeen auttaa puuta kasvattamaan vahvan rungon ja oksarakenteen. Poista vahingoittuneet tai risteävät oksat.
Näillä toimenpiteillä varmistat, että omenapuusi juurtuu hyvin, kasvaa terveenä ja menestyy pitkään tuottaen herkullisia hedelmiä!
Nurmikon istutus
Nurmikon istutus tehdään huolellisesti vaiheittain, jotta lopputuloksena saadaan tiheä ja kestävä nurmikko. Tässä ohjeet, kuinka nurmikon kylväminen onnistuu parhaiten:
1. Valitse oikea ajankohta
- Paras ajankohta kylvää nurmikko on keväällä touko-kesäkuussa tai syksyllä elokuun lopusta syyskuun puoliväliin. Näinä aikoina lämpötila ja kosteusolosuhteet ovat usein ihanteelliset siementen itämiselle ja kasvulle.
2. Valmistele maaperä
- Tasaus ja puhdistus: Poista kivet, rikkaruohot ja vanha nurmikko alueelta. Käytä esimerkiksi rikkaruohomyrkkyä etukäteen, jos rikkaruohoja on paljon.
- Maan muokkaus: Muokkaa maata 15-20 cm syvyydeltä, esimerkiksi lapiolla tai jyrsimellä. Tämän jälkeen lisää maahan tarvittaessa multaa ja tasoita alue haravalla.
- Maaperän parantaminen: Jos maaperä on huonoa tai hyvin savea, voit parantaa sitä lisäämällä ravinteikasta multaa ja hiekkaa. Tämä parantaa veden läpäisyä ja tekee kasvualustasta optimaalisemman nurmikon kasvulle.
- Lannoitus: Ennen siementen kylvöä levitä peruslannoite, joka tukee nurmikon kasvua. Voit käyttää esimerkiksi typpipitoista lannoitetta, joka nopeuttaa siementen itämistä ja kasvua.
3. Tasoita ja tiivistä maa
- Tasoita pinta huolellisesti haravalla. Varmista, että alue on tasainen ja että mahdolliset epätasaisuudet, kuten kuopat ja kumpareet, tasataan.
- Tiivistä maa kevyesti esimerkiksi jyräämällä tai polkemalla, jotta siemenet saavat hyvän kontaktin maahan ja maaperä tiivistyy sopivasti. Liian löysä maa saattaa painua myöhemmin epätasaisesti.
4. Kylvä nurmikon siemenet
- Valitse oikeat siemenet: Nurmikonsiemeniä on saatavilla eri käyttötarkoituksiin, kuten varjoisille, kuiville tai kulutusta kestäville alueille. Valitse siemenseos, joka sopii parhaiten olosuhteisiisi.
- Kylvä tasaisesti: Levitä siemenet mahdollisimman tasaisesti. Tämä onnistuu käsin kylvämällä tai siemenlevittimen avulla. Siemeniä tarvitaan yleensä noin 2-3 kg per 100 m².
- Sekoita kevyesti maahan: Haravoi kevyesti kylvettyjä siemeniä maan pintaan, jotta ne saavat suojan ja tiiviin kontaktin maaperään. Älä peitä niitä liian syvälle, sillä siementen tulisi olla vain kevyesti mullan peitossa.
5. Tiivistä ja kastele
- Tiivistä uudelleen: Siementen haravoimisen jälkeen tiivistä maa vielä kevyesti esimerkiksi jyrällä, jotta siemenet pysyvät paikoillaan ja maa-aines painuu tasaisesti.
- Kastele runsaasti: Kastele alue heti kylvön jälkeen varovasti, mutta runsaasti. Käytä sadetinta, jotta maa kastuu noin 10 cm syvyydeltä. Tämä auttaa siemeniä itämään ja juurtumaan.
6. Hoito kylvön jälkeen
- Pidä maa kosteana: Itämisen aikana maa tulee pitää tasaisen kosteana. Kastele päivittäin, erityisesti lämpiminä ja kuivina päivinä. Vältä kuitenkin liikakastelua, joka voi huuhtoa siemeniä pois tai tehdä maasta liian märän.
- Ensimmäinen leikkaus: Kun nurmikko on kasvanut noin 8-10 cm korkeaksi, voit suorittaa ensimmäisen leikkauksen. Leikkaa silloin vain noin kolmasosa korkeudesta, jotta uusi nurmikko ei vahingoitu.
- Rikkaruohojen hallinta: Rikkaruohot saattavat ilmaantua uuden nurmikon sekaan. Niitä kannattaa kitkeä käsin tai tarvittaessa käyttää rikkakasvitorjunta-aineita vasta, kun nurmikko on vahvistunut.
7. Jatkohoito
- Lannoitus: Uutta nurmikkoa kannattaa lannoittaa kevyesti ensimmäisen kasvukauden aikana. Syyslannoite auttaa nurmikkoa valmistautumaan talveen.
- Kastelu ja leikkaus: Jatka säännöllistä kastelua ja leikkaa nurmikkoa säännöllisesti. Muista leikata aina sopivan korkeaksi, yleensä noin 3–5 cm, jotta nurmikko pysyy tiheänä ja terveenä.
Näillä askelilla saat kestävän, tiheän ja vehreän nurmikon, joka kestää käyttöä ja on silti helppohoitoinen!
Pensasaidan hoito-ohjeet ja leikkausajankohta
Pensasaita tulisi leikata säännöllisesti, jotta se pysyy tiheänä, kauniina ja terveenä. Leikkausaika ja -tapa riippuvat pensaslajista sekä siitä, halutaanko aitaa muotoilla vai pitää se luonnollisempana. Tässä ovat yleisohjeet pensasaidan leikkaamiseen:
1. Leikkausajankohta
- Kevät (maaliskuu-huhtikuu): Useimpien pensasaitojen perusleikkaus tehdään varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista. Tämä auttaa aitapensaita vahvistumaan ja kasvattamaan uutta, tuuheaa kasvustoa.
- Kesäleikkaus (heinäkuu-elokuu): Pensasaitoja voidaan kevyesti leikata myös keskikesällä, kun niiden kasvu on rauhoittunut. Tämä leikkaus auttaa pitämään aidan siistinä ja muotoiltuna kasvukauden aikana.
- Syksy (elo-syyskuu): Voit tehdä kevyen leikkauksen loppukesällä tai alkusyksyllä, jos aidassa on paljon uutta kasvua. Vältä kuitenkin voimakasta leikkausta myöhään syksyllä, sillä uusi kasvu ei ehdi puutua ennen talvea.
2. Leikkaustekniikka
- Perusleikkaus (muotoleikkaus): Tämä tehdään, jotta aita pysyy halutussa muodossa ja tiheänä. Pensasaidan tulisi olla alaosastaan hieman leveämpi kuin ylhäältä, jotta alemmat oksat saavat riittävästi valoa. Tämä estää aitaa kaljuuntumasta alaosastaan.
- Vinkki: Käytä narua tai muita apuvälineitä, jotta saat tasaisen linjan leikatessa, varsinkin jos haluat aidasta suoraviivaisen.
- Tasausleikkaus: Kevyempi leikkaus, jossa ainoastaan uudet versot leikataan takaisin halutun muodon säilyttämiseksi.
- Voimakas alasleikkaus (nuorennusleikkaus): Jos aita on päässyt liian korkeaksi, harvaksi tai huonokuntoiseksi, voit tehdä radikaalin alasleikkauksen. Tämä leikkaus tehdään aikaisin keväällä, ja se poistaa vanhat oksat lähes kokonaan, jolloin kasvu lähtee uudelleen alhaalta. Tämä tehdään noin 10–30 cm korkeudelta maasta.
3. Leikkausvälineet
- Leikkaussakset: Käytä teräviä pensasleikkureita tai oksasaksia. Sähköiset tai polttomoottorikäyttöiset pensasleikkurit ovat tehokkaita, mutta käsikäyttöiset leikkurit antavat tarkempaa jälkeä erityisesti pienemmissä pensaissa.
- Desinfiointi: Muista desinfioida leikkuuvälineet ennen leikkausta ja pensaslajikkeiden vaihdon yhteydessä, jotta estät mahdollisten tautien leviämisen.
4. Lajikohtaiset leikkausohjeet
- Havupensaat (esim. tuija): Havupensaat kestävät huonommin voimakasta leikkausta, joten niitä leikataan yleensä vain kevyesti keväällä tai alkukesällä. Leikkaa ainoastaan uusi kasvu, sillä vanhaan puumaiseksi muuttuneeseen osaan ei yleensä kasva enää uusia versoja.
- Lehtipensaat (esim. syreeni, kuusiaita): Lehtipensaita voidaan leikata voimakkaamminkin, ja ne kestävät alasleikkauksen. Voimakas alasleikkaus voidaan tehdä 5–10 vuoden välein nuorennusta varten.
5. Hoito leikkaamisen jälkeen
- Lannoitus: Leikkaamisen jälkeen voit antaa aitapensaille kevytlannoitusta, jotta ne toipuvat leikkauksesta nopeasti ja kasvavat uutta tuuheaa kasvua.
- Kastelu: Jos leikkaus tehdään kuivana kautena, muista kastella aita huolellisesti leikkauksen jälkeen.
Yhteenveto:
- Kevät: Voimakkaampi perusleikkaus (ennen silmujen puhkeamista).
- Kesä: Kevyt tasausleikkaus (heinä-elokuussa) tuuheuden ja muodon ylläpitämiseksi.
- Syksy: Kevyt siistiminen tarvittaessa.
- Alasleikkaus: Voidaan tehdä keväällä, jos aita tarvitsee nuorentamista.
Näillä ohjeilla varmistat, että pensasaidastasi tulee tiheä, tasainen ja kauniin muotoinen!
Ideoita vuoden ympäri vihertävän pihan istutuksiin
Suomalaiseen pihaan sopivia ympärivuoden vihreitä eli ikivihreitä kasveja löytyy monipuolisesti havuista, lehtipensaista, maanpeitekasveista ja varvuista. Nämä kasvit pitävät lehtensä tai neulasensa myös talvella, mikä tuo pihaan vehreyttä vuoden ympäri. Tässä yleisimpiä ikivihreitä kasveja, jotka menestyvät Suomen ilmastossa:
1. Havukasvit
- Tuijat (Thuja): Erittäin suosittuja piha-aidanteissa ja yksittäiskasveina. Tuijat, kuten kartio- ja lännentuija, pysyvät vihreinä läpi vuoden ja kestävät hyvin leikkaamista ja muotoilua.
- Kuuset (Picea): Erityisesti metsäkuusi ja serbiankuusi ovat suosittuja ikivihreitä puita. Niitä käytetään myös tuulensuojina tai pensasaitoina.
- Mänty (Pinus): Etenkin kääpiömäntyjen lajikkeet, kuten vuorimänty, ovat suosittuja pienehköissä pihoissa. Ne ovat kestäviä ja näyttäviä ympäri vuoden.
- Katajat (Juniperus): Suomen luonnonvarainen kataja sekä erilaiset koristekatajat, kuten sinikataja tai säteikkömarjakuusi, tuovat pihaan vehreyttä ja kiinnostavaa muotoa.
- Marjakuuset (Taxus): Hitaan kasvunsa ansiosta marjakuuset sopivat hyvin leikkopensaiksi tai mataliksi pensasaidoiksi.
2. Ikivihreät lehtipensaat
- Alppiruusut (Rhododendron): Alppiruusut säilyttävät lehtensä ympäri vuoden ja ovat suosittuja koristepensaiksi näyttävien kukkiensa vuoksi. Niitä on monia lajikkeita, jotka kestävät hyvin Suomen talviolosuhteita.
- Puksipuu (Buxus): Puksipuu on ikivihreä pensas, joka sopii hyvin muotoonleikattavaksi. Se kestää jonkin verran pakkasta, mutta tarvitsee usein suojan talvella.
- Mahonia (Mahonia aquifolium): Tämä pensas pitää tummanvihreät, kiiltävät lehtensä läpi vuoden ja tuottaa keväällä keltaisia kukkia. Mahonia on melko kestävä ja voi selvitä talvesta suojaisessa paikassa.
3. Maanpeitekasvit
- Varjoyrtti (Pachysandra terminalis): Ikivihreä maanpeitekasvi, joka viihtyy varjoisissa paikoissa. Varjoyrtti on helppohoitoinen ja muodostaa tiheän peittävän kasvuston.
- Kalliokasvit: Etenkin matalat havut, kuten kääpiövuorimänty, soveltuvat maanpeitekasveiksi kivikkoon ja rinteisiin, tuoden vehreyttä myös talvella.
- Talvivihreä matala kataja: Esimerkiksi sinikataja ja muut matalat katajalajikkeet ovat loistavia maanpeitekasveja.
4. Ikivihreät perennat ja varvut
- Variksenmarja (Empetrum nigrum): Luonnonvarainen kasvi, joka viihtyy kuivissa ja aurinkoisissa paikoissa, ja sen lehdet pysyvät vihreinä talvellakin.
- Puolukka (Vaccinium vitis-idaea): Puolukka on ikivihreä varpu, joka tuo matalana kasvina vehreyttä pihaan. Se sopii hyvin luonnonmukaisiin puutarhoihin.
- Mustikka (Vaccinium myrtillus): Myös mustikka on monivuotinen varpu, joka pysyy osittain vihreänä myös talvella, erityisesti suojaisissa paikoissa.